LadyCupin 2. osakilpailu Numminen

LadyCupin toinen osakilpailu ajettiin 1.3. Nummisissa. Kilpailu alkoi aamulla aikaisin. Ensimmäinen naiskuljettaja lähti matkaan jo klo 8.06, kun normaalisti kilpailut alkavat klo 9.01 Päitsiä lukuun ottamatta.

Kilpailu käsitti 5 maastokoetta. Maastokokeet olivat pitkälti peltopyöritystä. Ykkös ja kakkos maastokokeet olivat pidempiä ja ne olivat aikalailla puolet peltoa ja toinen puolet metsää polkuja. Ykkösen alussa oli mäki, mikä tarjosi ainakin osalle pientä lisä haastetta. Kolmas maastokoe oli suurilta osin peltoa ja haastavimmat paikat löytyivät varmastikin perinteisesta Niemisen hiekka montusta ylä- ja alamäkineen. Neljäs maastokoe oli pää asiassa metsätraktorin uraa ja viides maastokoe osittain metsässä ja pellolla. Kokonaisuudessaan reitti oli todella nopea ja vauhdikas. Metsäpolutkin olivat nopeita ja jouheita ajettavia.

Kilpailijoiden kommentteja:

Lotte:
Hyvässä kunnossa olevat reitit eivät vaatineet hirveästi ponnisteluja ja paljon peltoa sisältävät maastokokeet osoittivat että välitykset olisi voinut vaihtaa pidemmiksi, eli lisää kulkua peliin! Muuten oli ihan mukava ajella ja tuntuikin siltä että kisa jäi lyhyeksi, itse olisin kyllä toivonut lisää metsäosuuksia mutta käyhän tällainenkin kisa vaihtelusta! Kärki (Marita) kyllä karkasi turhan kauaksi, mutta mitäpä tuolle pystyy muuta kun polulle treenaamaan!

Marita: Ykkös ja kakkospätkät olivat sopivan mittaisia ja ne sopivat minulle hyvin. Molemmilla pätkillä sain ukkoja kiinni. Kakkosella vain tupsahdin jarrutuksessa nurin, kun etupää lähti kalliolla alta muutama mutka ennen maalia. Harmitti vietävästi, kun pätkä oli tullut muuten hyvin ja olin jo saanut edelle lähteneenkin miltei kiinni. Kolmos, nelos ja vitos pätkät tulivat ilman suurempia virheitä. Ajo kulki kerrankin mukavasti ja omalla tasolla. Tsemppikin pysyi koko ajan päällä, vaikka ensimmäisessä huollossa oli ehkä liikaakin aikaa. Samalla fiiliksellä olisin voinut jatkaa ajoa ilman reilun puolen tunnin taukoa.

Tuire

Kerrankin käsissä kiersi veri startatessa ja olo oli aika rento. Mahtavaa: lämmittelypätkät kunniaan! Ykköspätkällä ollut kammo mäki oli puoleen väliin päästessäni täynnä pötkötteleviä ukkoja ja himmattuani matka jatkui vaan työntämällä. Onneksi paikalla oli
parikin tuttua ja liukupohjilla ei tarvinnut paljon lipsutella kun jo miehiset voimat olivat avittaneet minut mäen päälle :) Kyllä oli vähän "prinsessa" olo... Seuraavasta kinkamasta selvisin jo kunnialla ja loppupätkä meni vähän horjuen mäen tapahtumia sulatellessa.
Kakkospätkä oli pitkän siirtymän jälkeen todella mukava ja nopeavauhtinen. Lämmittelyksi oli tarjolla taas kyntöpeltoa, mutta tällä kertaa se toimi kuten pitikin ja kädet saatiin ravisteltua
rennoiksi. Yhden mutkan ahnehdin todella piiitkäksi; tulin pellon reunan metsäpätkää aika haipakkaa ja todettuani etten käännykkään pellolle mihin reitti yhtäkkiä siirtyi, päästin jarruista suoraan 5 metriä puitten väliin. Kolmosen monttukikkailua ehdin jo vähän jännittää. Yleisöä oli pirusti ja se oli ainoa pätkä jossa sormet oli jotenkin kohmeessa. Maltti piti jotenkin ja ainoaksi lapsukseksi jäi eräänlainen ylämäki sukellus johon varmaankin tuhraantui minuutti jos toinenkin. Montulta selvittyäni nelonen meni hyvin - lähes virheittä ja peltokurvailuksi tehty vitonenkin kunnialla ja kaadoitta.

Positiiviset tunnelmat jäi; reitti oli hieno ja jaksoin ajaa, vaikka olin treeniksi niistäny vaan edeltävät 2 viikkoa. Vielä ku pysyis paremmin pystyssä ja unohtais yleisön! Kyseessä oli melkein kotikisakin vielä: asuin Nummisissa nuorempana muutaman vuoden ja MK2n loppu sekä MK3 oli tehty aivan silloisten ystävieni takapihoillle ja pelloille. Tuli muisteltua yhtä sun toista...vähän kesken kisankin :)

Eeva

Kisareitti oli hieno. Pelloilla kantava lumispoori oli herkkua. On ilo huomata, että en jännitä enää niska/hartiaseutua ajaessa, enkä saa ajon jälkeen pääkipua. Metsässä spoori oli ajoittain niin leveää, että sai ajaa tapeilta. Reitillä oli ripeitä järjestysmiehiä ja yleisöä. Välillä ylämäessä laskin pulkkamäkeä ilman pulkkaa ja mopo meni isekseen ylös tahi alas miten tarvis oli. Itse yritin huonolla menestyksellä pysytellä pystyssä liukupohjasaapailla. Ohitin yhden kilpailussa olleen mieskuljettajan. Varikolla tosin epäiltiin, että olin lahjonut miehen ja sopinut asian ennakolta :-)